Alkoholin käyttö oli siihen asti jotenkin peittänyt alleen veljen todellisen luonteen. Kaikki huolet ja ongelmat, joita veli aiheutti, kuitattiin pitkään viinapirulla. Se ei kuitenkaan selitä mielestäni milläänlailla sitä kaikkea mitä se ympärillään piti hengissä. Vanhempien hyväksikäyttöä, selityksiä, ettei itse mielellään ole tässä tilanteessa. Hänhän se uhri on, kun joutuu juomaan ja elämään toisten siivellä. Välillä se julmuus, jota vanhempia kohtaan oli. Hän mm. riehui heidän kotonaan puukon kanssa, äiti ja isä pelkäsivät henkensä puolesta. Silti, miten ihminen voi pitää siinä koukussa elämän loppuun asti. Miten veli kävi äidin saattohoidossa ainoastaan krapulassa kerjäämässä lisää rahaa. Ja miten yli 70-vuotias isä edelleen paapoo yli 40-vuotiasta poikaansa.

Narsku-veli puhuu kaikille, kuinka asuu isän takia hänen naapurinaan. Jotta voi auttaa isää aina, jos isä tarvitsee apua, ihan missä asiassa vain. Isällä kun on jo kuitenkin ikää. Kun isä on niin hänen rakkain ja tärkein ihmisensä, jonka puolesta tekisi mitä vain. Kuitenkin todellisuudessa isä käy veljen puolesta kaupassa, saa sättimiset, jos ei ole osannut ostaa oikeanlaista sisäfilettä. Isä tekee lumityöt ja ajaa kesällä nurmikon. Ostaa kukat pihalle ja kitkee ja kastelee ne. Siivoaan kännissä oksennetut ja paskotut lakanat ja putsaa jäljet. "Jotta ei tule paha mieli, kun herää". Isä hakee baarista, jos ei, niin "on pakko ajaa kännissä". Isä tekee kaikkensa ja saa jatkuvasti paskaa niskaansa.

Veli asuu uudessa omakotitalossa, on asunut jo 10 vuotta, muttei ole maksanut mitään laskujaan, lyhennyksiään tai edes ruokakulujaan itse. Ensin maksoi äiti ja isä yhdessä, sitten isä. Välillä on aina ollut pikavippivelkoja, jotka on kuitattu veljen puolesta, välillä on annettu tuhansia euroja velkoihin, joita ei todellisuudessa edes ollut. Ne ja saadut tuet kelasta ja sossusta menevät kalliisiin vaatteisiin, bileisiin, juomiseen tai vaikka viimeisin ostos - securitaksen turvakamerat ja palvelut. Ja kun isä ostaa sisäfileet ja kalliit ainekset ruokiin, leveillään niillä muille ja tarjotaan ruuat samalla kavereillekin.

Jos tästä kaikesta koittaa sanoa veljelle, hän varmistaa, että isä on hänen puolellaan ja minä tosiasiassa olen vastuussa kaikesta ja hänen pahan mielensä syy. Jos puhuu isälle, hän suuttuu ja vaatii veljelle ymmärrystä. Pitäisi ymmärtää ja tukea, silloinkin kun narsisti ryyppää äidin hautajaisissa ja hilluu pitkin pihaa kavereidensa kanssa alasti laulaen. Silloinkin, kun veli hajottaa vanhempien oven, tv.n, heittelee astiat rikki ja uhkailee puukko kädessä. Silloinkin, kun sytyttää talon palamaan, kun isä on lähtenyt ulkomaille ja kehdannut jättää veljen yksin kotiin. Tai silloin, kun on väkivaltainen minua kohtaan.

Joo, on alkoholismi sairaus ja vakava asia, ja vaikuttaa mieleen ja aivoihin rajusti ja muuttaa ihmistä. Se ei kuitenkaan tässä ole se ongelma, vaan raaka muiden ihmisten hyväksikäyttö, vastuuttomuus ja vaarallisuus muille ihmisille. Ja nämä ongelmat ovat alkaneet jo paljon ennen alkoholin astumista kuvioihin. Alkoholismi vai narsismi - ihan sama, tässä tapauksessa tällä hetkellä on kyse molemmista.

Minä olin pienenä aina vastuussa kaikesta, ihan kaikesta. Veli vei rahani, joita olin pitkään lapsena säästänyt. Se oli minun vikani, koska olin jättänyt ne niin että ne voi viedä. Olen edelleen syyllinen siihen, että veljeni juo ja käyttäytyy noin. Toki tiedän jo itse, että näin ei ole. Ja olen aikapäiviä sitten sanoutunut irti koko hommasta. Kuinkahan paljon tällä kuitenkin on ollut vaikutusta siihen, että sitten kumppanin kanssa oli jotenkin kaikki niin tuttua.. moni olisi varmasti herännyt aiemmin ja lähtenyt, mutta muutama vuosi painajaisessa ei oikeastaan tunnu niin pahalta, kun on elänyt samanlaisessa pienestä asti.

Olen miettinyt paljon syitä, miksi kukaan on parisuhteessa narsistin kanssa,  tai muuten väkivaltaisessa suhteessa. Jos se on niin tuttua, ettei asioita osaa riittävästi kyseenalaistaa? On tottunut kantamaan vastuun kaikesta ja narsisti osaa tätä kyllä käyttää hyväkseen. On tottunut kantamaan häpeää ja salailemaan perheen sisällä elävää pahuutta.

Toisaalta, olen kuitenkin elänyt perusturvallisen lapsuuden. Kotona en juuri ollut, mutta se ympäristö, jossa lapsuuteni vietin suurimmaksi osaksi, oli kuitenkin terve. Toisaalta joskus voi olla, että liian turvattu ja hyvien ihmisten keskellä eletty lapsuus ei auta tunnistamaan pahuutta, joka vastaan tulee vääjäämättä kaikille jossain vaiheessa. Ei osaa juosta karkuun. Ja kun kohtaa narsistin käyttämää manipulointia ja pelolla toisen hallitsemista ja muita keinoja, järkyttyy, jähmettyy, ei osaa toimia, koittaa pelastaa ja muuttaa toisen, koitaa väkisinkin nähdä jotain hyvää narsistissa ja auttaa... ja mitä kaikkea?

Alkoholismi, läheisriippuvuus ja narsismi ei ole oikein mukava yhtälö siihen osallisille. Onko muita, joilla kokemuksia tällaisista? Tai siis tiedän, että muita valitettavasti on, ja paljon. Ja he kaikki kantavat häpeää ja syyllisyyttä sisällään, ja se on musertavaa. Olisiko puhuminen ensimmäinen askel kohti siitä vapautumista? Oletteko löytäneet muita toimivia keinoja käsitellä näitä asioita?

m.e.

Nöyryytys, nimittely, alistaminen, kontrolointi, ylipäänsä toiselle pahan olon tuottaminen tarkoituksella, oli se millaista vain, ei kuuluu parisuhteeseen. Kivun tuottaminen toiselle, henkisen tai fyysisen kivun, ei kuulu rakkauteen. Jos tuntuu pahalta, etkä oikein välttämättä edes tiedä miksi.. mieti taaksepäin. Millainen olit ennen tätä parisuhdetta? Nautitko elämästä silloin ja nyt samalla tavalla? Tunsitko olosi turvalliseksi? Saako kumppanisi sinut voimaan hyvin? Niin henkisesti kuin fyysisestikin. Teitkö samoja asioita, tapasitko ystäviäsi niinkuin nyt? Näitkö tulevaisuuden valoisana, samanlaisena kuin nyt?

Pelkän tosiasian kohtaaminen, sen, että elää väkivaltaisessa parisuhteessa, on vaikeaa. Lähteminen siitä on vielä vaikeampaa. Mutta lähteminen on ainoa vaihtoehto, jos haluat taas voida hyvin. Ja voit oikeasti voida vielä hyvin. Etene pienin askelin, mutta etene oikeaan suuntaan. Takapakkeja voi tulla, mutta älä lannistu, älä jää paikkaan, jossa sinulla ei tule ikinä olemaan hyvä olo. Paikkaan jossa ei ole rakkautta, on vain vihaa. Ja pelkoa, ei turvaa.

Puhu, hanki tietoa, laita asioita paperille ylös. Väkivalta saa mielen sumentumaan ja monesti olisi hyväksi saada siihen ulkopuolista näkökulmaa. Olet uhri, et syyllinen toisen tekemisiin. Et, vaikka tekijä tietenkin koittaa sen niin kääntää. Mitä tehokkaammin sinuun on istutettu häpeä, sitä vaikeampaa on lähteä pois. Mieti mitä kaikkea hän on saanut sinuun istutettua? Häpeän, joka ei ole sinun teoistasi johtuvaa, vaan sen toisen? Kuuntele omaa sisäistä puhettasi, mitä ajattelet itsestäsi, mitä hänestä. Pakene.

m.e.

1. Narskun käytös on juhissa jollain tavalla niin erikoista, että et halua niihin enää ikinä mennä. Omalla kohdalla narskun käytös juhlissa oli aivan järkyttävää, siihen kuului useasti se, että narsku joi alkoholia, joka sai hänet sekoamaan avoimemmin kuin yleensä. Siis muiden aikana, vaikka selvinpäin hän pystyi pitämään kasvoillansa naamion yleensä, jos paikalla oli muita ihmisiä. Kun näin tapahtui, muutkin olivat aivan järkyttyneitä narskun käytöksestä. Itseni valtasi häpeä, miten voin olla tuollaisen ihmisen kanssa. Hän nimitteli, töni, alisti.. kaikkea sitä julkisesti silloin kun oli päissään ja olimme esimerkiksi häissä. Joka kerta ilta päättyi riitaan ja itkuun, joka vain paheni juhlista lähtemisen jälkeen. Joten - en enää mennyt tällaisiin tilaisuuksiin.

2. Menet yksin, mutta narsku pilaa silti iltasi. Mitä mukavampi ilta olisi tulossa, sitä varmempi oit olla siitä, että narsku tekee kaikkensa pilatakseen sen. Se alkaa esim. sillä, että myöhästyt. Todennäköisesti narsku järjestää jo kotona kohtauksen, jonka takia myöhästyt, tai sitten hän on luvannut viedä sinut juhliin, eikä viekään ja siksi myöhästyt. Jos osaat jo varautua tähän aiempien kertojen takia, hän järjestää kohtauksen muuten vaan, jotta saa sinut pois tolaltasi. Joten - helpompi jäädä kotiin.

3. Olet päässyt juhliin asti. Narsku tekee edelleen kaikkensa, että saa pilattua iltasi. Hän vie huomiosi väkisin. Hän laittaa vaikka aivan koko ajan viestejä, jotka saavat sinut tuntemaan syyllisyyttä tai huonommuutta. Hän haastaa riitaa - vänkyttää jostain aivan mitättömästä asiasta vaikka sadan viestin verran, jos ei saa sinua muuten huonolle tuulelle. Jos et vastaa, hän keksii aivan varmasti keinon ottaa sinuun yhteyttä. Viimeinen keino on tulla paikalle, mutta todennäköisesti varsinkin sinä itse haluat välttää tätä vaihtehtoa viimeiseen asti. Koska silloin palattaisiin vaihtoehtoon 1. Joten - en mennyt enää yksin mihinkään.

4. Tämä tullaan muistamaan kauan. Kuinka sinä vain juhlit, kun hän siivosi kotona, olit kaatokännissä (vaikka olisit ollut selvinpäin), olit pettämässä ja juonimassa muutenkin jotain hänen päänsä menoksi. Olet loppujenlopuksi aina syyllinen siihen, että illat ovat aina menneet pilalle. En muista omasta suhteestani yhtään kertaa, jolloin olisin päässyt oikeasti pitämään hauskaa tai nauttimaan ystävieni seurasta. Joten - parempi tai ainakin huomattavasti helpompi vaihtoehto on jäädä kaikesta aiemmin ihan normaalista hauskanpidosta pois. Alistua siis narskun tahtoon.

Nykyään saan nähdä ystäviäni, tai voimme yhdessä puolison kanssa käydä viettämässä iltaa. Odotan kuitenki edelleen koko ajan, missä vaiheessa illan kulku kääntyy. Aiemmin se tapahtui sekunneissa, sormia napsauttamalla kaikki kääntyi päälaelleen ja siitä eteenpäin kaikki oli aina yhtä tuskaa. Vaikka narsku joka kerta lupasi, ettei sellaista enää tapahdu (ei ymmärrä mikä häneen meni, hän vain pelkää niin paljon että minulle tapahtuu jotain pahaa, kaverit ovat sellaisia ja tällaisia, koittaa suojella niiden seuralta, eikä hän tietenkään ikinä aiemmin ole käyttäytynyt näin jne. jne..). Nykyään, uudessa suhteessa tällaista muutosta ei tapahdu, vaan saan nauttia olostani ja saan aamulla nukkua rauhassa pidempään ja levätä. Voidaan yhdessä muistella miten hauskaa oli -kaikkea mitä normaalissa suhteessa voi tehdä. Vie varmaan vielä jonkun aikaa, että siihen pystyy luottamaan täysin, ettei enää tarvitse valmistautua pahimpaan.

Jos olet ollut narsistisessa parisuhteessa, muistatko yhtäkään iltaa, jona kaikki olisi mennyt hyvin.? Ettei illan aikana tai heti sen jälkeen olisi tullut riitaa? Ettei sinua olisi sitten vielä syyllistetty siitä? Ja tiedäthän, ettei se ole normaalia? Toisen ilon pilaaminen ei kuulu normaaliin parisuhteeseen, ei vaikka itselä olisi kuinka huono päivä takana.

m.e.

Ystäväni oli kuullut kumppanini vähän kuin ohimennen sanovan, että "vituttaa, jos jollain menee hyvin" ja samalla huomannut järjettömän vihan narskun kasvoilla. Tämä tapahtui yhteydessä, jossa olimme puhuneet ihmisestä, jolla meni hyvin ja hän käytti kohdalleen sattuneen onnen auttamalla myös muita. Narsku ei voinut käsittää tällaista, ja hänessä tosiaan nousi voimakas viha kaikkea tällaista kohtaan. Jos joku lisäksi auttoi muita, niin se meni täysin sietokyvyn yli. Kasvot vääntyivät useasti muutenkin siihen ilmeeseen. En ole eläessäni nähnyt - en narskua ennen enkä jälkeen kenelläkään - sellaista inhon, vihan ja tuskan ilmettä, jonka hän väänsi kasvoilleen. Ja luulen nyt, että se ilme kuvasi oikeasti niitä tunteita, joita sisällä oli.

Itselle tuo erikoinen olo siitä, että kaikki ei ole nyt hyvin, tuli kun narsku käyttäytyi minua kohtaan aivan järjettömästi. Käytös itsessään oli jo hyvin erikoista, mutta perustelut sille vielä oudommat. Hän perusteli tämän seuraavana päivänä tiedustellessani syytä käytökseen sillä, että hän oli niin kateellinen minulle. Kun minulle meni hyvin, ja hän ei kestänyt sitä. Olin kuin puulla päähän lyöty -ihminen, jonka kanssa tässä rakennetaan kumppanuutta, ei voi sietää sitä, jos minulla menee hyvin! Kuitenkin, hän sai jotenkin puhuttua itsensä tästä, hän sai minut ymmärtämään, että häntä on vain aina kohdeltu niin väärin ja epäreilusti, että siksi tuo tunne nousi pintaan. Ja sai minulta ymmärrystä ja sääliä, joka sai jatkamaan suhdetta..

Tosiaan, se tunne, että kaikki ei ole nyt hyvin. Elämään tuli tämä tunne pikkuhiljaa. Joka kerta omituiselle käytökselle löytyi kuitenkin selitys (aina syy minusta tai muista ihmisistä). Tunteet olivat hyvin ristiriitaisia, joku vaisto varoitti ja käski lähtemään, mutta narsku sai aina jotenkin seliteltyä tilanteet. Samalla hän vähitellen nakersi tuota vaistoa, omaa sisäistä ääntä. Luottamus omaan itseen karisi vähitellen, ja samalla nuo kaikki omituiset teot alkoivat tuntumaan jotenkin normaalimmilta. Vähitellen tuo tunne kasvoi suuremmaksi ja selkeämmäksi, mutta itseluottamus oli nakerrettu tarpeeksi alas, jotta olisi enää osannut lähteä. Tiesi elävänsä vihollisensa kanssa, mutta pelkäsi niin paljon, ettei enää päässyt pois.

Jos suhteen alussa tällainen tunne nostaa päätään, luota siihen. Lähde pois. Jälkikäteen katsottuna näitä omituisuuksia oli hyvin hyvin paljon, mutta suhteessa rypi niin syvällä, että oma mieli oli jotenkin niin hämärtynyt siitä kaikesta, ettei lähelle enää nähnyt selkeästi. Kysy vaikka ystäviltä, joltain ulkopuolisilta asioista, joita tapahtuu - onko tapahtumat ulkopuolisin silmin normaaleja. Todennäköisesti narsku on sitä mieltä, ettei kenellekään puhuta perheen sisäisistä asioista, mutta puhu silti. Hän yrittää vain eristää sinut normaalilta maailmalta. Luota omaan tunteeseen siitä, että kaikki ei ole hyvin. Sillä ei todellakaan ole.

m.e.

Irtipäästäminen väkivaltaisesta suhteesta, joka ei ole ollut mitään tällaista, on silti vaikeaa. Pitää jollainlailla kiinni niistä haaveista, omista unelmista, joiden kuvitteli olevan vihdoin totta. Se hyvä oli kuitenkin pelkkää esitystä. Narsku monesti kerää alkuun tietoa -voi tuntua siltä, että vihdoin ihminen joka osaa puhua ja haluaa kuunnella. Hän osaa sitten olla juuri sellainen unelmakumppani, josta olet haaveillut koko elämäsi. Tuntuu, että on vihdoin löytänyt oman turvasatamansa. Ja kun totuus paljastuu, sitä ei halua nähdä. Pää on saatu monesti tässä vaiheessa jo niin sekaisin, ettei kaikkea pysty enää näkemään ihan selkeästi. On järjetöntä ajatella, että kaikki se olikin ollut vain suunnitelma saada toinen hallintaansa. Miten ihminen, jota itse rakastaa ja jolle antaisi kaikkensa, voisi haluta minulle pahaa. Miten toinen voisi käyttäytyä niin, ettei rakastaisi vaan vihaisi.

Haluan rakkautta - Narsku ei osaa rakastaa. Paitsi itseään. Hän ei halua edes muilta rakkautta, eihän hän tiedä edes mitä se on. Hän esittää rakkautta, mutta on kaikkea muuta. Hän esittää unelmakumppania alkuun, ja tarpeen tullessa aina välillä. Hän voi muuttua kuitenkin silmänräpäyksessä taas omaksi itsekseen. Ja nämä muutokset ovat todella karmivia. Muutos takaisin voi tapahtua vaikka jonkun ulkopuolisen ihmisen tullessa paikalle. Se on suunniteltua, tarkoitettua. Ei kannata uskoa jos narsku sanoo, ettei tiedä mikä häneen meni. Tai ettei hän pystynnyt hallitsemaan itseään. Tai mitä valheita vaan. Kyllä hän hallitsee itsensä. Ja tekee sen kaiken täysin tietoisena siitä mitä tekee. Narsku ei rakasta, hän vihaa. Hän vihaa myös sinua, siksi voi tuntua siltä, että hän välillä vihaisi sinua. Hän todella vihaa, mutta ei välillä, vaan koko ajan.

Haluan turvaa - Narsku on kaikkea muuta kuin turvallinen. Hän on täynnä vihaa ja kohdistaa sen lähimmäisiinsä. Niihin ihmisiin, joiden kaiken järjen mukaan kuuluisi olla samalla puolella ja suojella ja auttaa toisiaan. Hän hajoittaa pala palalta, suunnitelmallisesti. Et ole turvassa. Koti ei tällaisessa suhteessa tule ikinä olemaan sinulle turvallinen paikka, paikka jossa voisit rauhoittua ja levätä, turvasatama. Parisuhde on taistelukenttä, jossa joudut suojelemaan itseäsi ja läheisiäsi omalta puolisoltasi.

Haluan jakaa onnen ja apua ongelmissa - Narsku ei voi sietää sitä, että joku toinen olisi onnellinen. Hän tekee kaikkensa, että kukaan ei ole onnellinen. Eikä se ole mitään pientä naapurikateutta. Jos pääset johonkin mukavaan tilanteeseen, vaikka viettämään ystäviesi kanssa iltaa (luultavasti vain suhteen alussa), hän aivan takuulla tekee kaikkensa, jotta saa sen pilattua. Laittelee vaikka valokuvia itsestään koko illan, tai vänkää ihan mistä vaan aiheesta riittävän kauan. On mustasukkainen ja vaatii valokuvia sinusta, koko ajan. Jos et vastaa viesteihin riittävän nopeasti, hän haastaa riitaa. Nostaa jonkun mukaongelman esille, johon joudut käyttämään kaiken energiasi ja huomiosi, etkä varmasti saa nauttia mistään hetkestä rauhassa. Mitä tärkeämpi tilaisuus sinulle, sitä väkivaltaisempi reaktio siitä seuraa. Vähitellen pelkäät lähteä mihinkään, tai tiedät että helpompi jättää tällaiset kokonaan. Vähitellen huomaat jättäytyväsi ystäviesi seurasta. Et ehkä oikein tiedä miksi, mutta niin tuntuu olevan helpompaa.

Haluan ystävän, rakastetun, jonka kanssa olemme samalla puolella. Narskun kanssa et ole ystävä vaan vihollinen. Et saa turvaa, vaan joudut elämään jatkuvassa pelossa. Pelkäät vähitellen kaikkea. Et voi ikinä tietää, mikä tällä kertaa saa aikaan hyökkäyksen. Väkivaltaisessa suhteessa mitkään maalaisjärjen lait eivät päde. Elät taistelukentällä, et rakkaudessa ja turvassa. Omassa alkusuhteessa ensimmäisiä omituisuuksia oli lause kumppanini suusta: "Käyttäydyin niin, koska sinulla asiat ovat niin hyvin ja minulla huonosti." Häntä raivostutti, jos jollain meni hyvin ja hän teki kaikkensa tuhotakseen muiden onnen. Jopa siis oman kumppanin onni oli sietämätöntä, ja hän myönsi sen. Se järjetön viha silmissä, joka oli minun vikani, koska minulla meni liian hyvin.

Kenenkään ei kuulu pelätä parisuhteessa. Kenenkään ei kuulu muuttaa itseään. Voi olla järkyttävää huomata, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät halua parisuhteesta mitään normaaleja asioita - onnea, iloa, rakkautta. On olemassa ihmisiä, jotka eivät ole parisuhteessa rakkauden, vaan vihan takia. Ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa tuhotakseen kumppaninsa, sen, jota kuuluisi suojella ja rakastaa.

m.e.

Olen huomannut, että monelta narskulta tällainen puuttuu. Hän voi silmät kirkkaana valehdella ihan mistä vaan. Tämä on yksi asia, joka saa uhrin päätä sekaisin. Jälkikäteen oli aika kova järkytys, kuinka en ole huomannut merkkejä, jotka ovat olleet aivan nenäni edessä, täysin kirkkaina. "Miten en voinut huomata, miten tyhmä olen ollut.." Tätä ei auta yhtään ympäristön tarinat siitä, kuinka kaikki muutkin tiesivät, ja miten et lähtenyt sellaisesta suhteesta. Valehtelu oli aivan selvää ulkopuolisille, mutta sisällä siinä kaikessa mikään ei todellakaan ole selvää. Se on sekavaa ja järjetöntä.

Narsku saattoi valehdella myös huvikseen, ihan arkipäiväisistä asioista. Ehkä se oli osa testaamista, huomaako toinen valehtelun. Tai hän saattoi esittää valehtelevansa, ja puhuikin totta. Jälkikäteen sitten, jos epäilin hänen valehtelevan, hän saattoi vedota tähän, että olen aiemminkin epäillyt, vaikka hän on puhunut totta.. Olin siis epävarma, epäilevä, vainoharhainen, ja kaikki miten hän oli saanut minua epäilemään ja kyseenalaistamaan, toimi hänen mielestään tästä todisteena. Olin hullu, ja hän raasu joutui elämään sellaisen hullun kanssa. Mietin joskus jopa itse, että miten voi olla minun luottamukseni arvoinen, jos ei ollut luottamusta, jonka arvoinen hän voisi olla. Tämä oli alunperinkin tarkoituksena. Pyöritys toisen mielellä on niin suunniteltua ja järjestelmällistä, ettei sitä ulkopuolinen voi mitenkään ymmärtää.

Vaisto siitä, että toinen valehtelee, joutui todella koetukselle. Alkuun itsestään oli aivan varma. Kuitenkin pitkään jatkunut toisen peli omalla mielellä oli niin valtavaa ja järjetöntä, että se jossain vaiheessa sai todella epäilemään omaa itseään. Jotenkin siinä menetti kyvyn luottaa itseensä, ja luottaa omaan mieleensä. Järjetöntä ja hullua kuitenkin oli ainoastaan se, miten joku voi tietoisesti tähdätä juuri siihen. Kun sanotaan, että ihminen on rikki, niin tämä on varmaankin yksi niistä kohdista, joista oikeasti on rikki. Vaisto, kyky luottaa omaan intuitioon, omaan sisäiseen ääneen, on todella rikki. Ei voi luottaa omaan vaistoonsa, ei voi luottaa omaan itseensä. Ja se on hajottavaa, menettää tärkeän osan itsestään.

Oma intuitio on yksi asioista, joka on ehkä saatu hajalle. Yksi palapelin pala, joka täytyy rakentaa takaisin, mutta se rakentuu entistä vahvempana.  Tulet jatkossa todella huomaamaan jos joku yrittää hajottaa mieltäsi, pelata ja leikkiä sillä. Osaat jättää leikin kesken tarpeeksi ajoissa. Jos olet vielä tällaisessa suhteessa, laita asioita vaikka paperille, mitä sinulle on sanottu ja koska. Puhu asioista ystävillesi. Vaikka niistä on todella vaikea puhua, ja vielä vaikeampi kertoa niistä järkevästi, koska ei näissä asioissa todella monesti olekaan mitään järkeä. Luota itseesi, vaikka helppoa se ei ole. Ja voit vielä luottaa myös muihin ihmisiin. Lähde suhteesta, jos huomaat ettei se tee sinulle hyvää, luota siihen jos tuntuu pahalta, älä jää vaikka sinun kerrottaisiin vaan olevan hullu ja yliherkkä ja sekaisin. Se suhde on saanut sinut siihen pisteeseen. Lähde.

"Särjetty ja satutettu sinua on monta kertaa, ja nyt kuvittelet et se oot sinä jonka päässä viiraa. Yhtäkkiä putoat pohjattoman syvään kuiluun ja luulet et tästä on madotonta ikinä toipuu.. Hullu sä et ole, mut joskus sitä romahtaa.. Hiljaa nyt mennään mut henkiin sä jäät, hullu sä et ole mut juuri nyt on vaikeaa. Sama se, vaikka sinä rakastuisit johonkin väärään.. tärkeintä on ettet sinä koveta sun sydäntä koskaan.."(Biisi Janna - Hullu sä et ole)

m.e.

On käsittämätöntä miten narsku näkee syyllisen aina jossain muualla kuin itsessään. Ainoastaan silloin, kun narsku on vaarassa saada häädön parisuhteesta, hän saattaa esittää olevansa jostain pahoillaan. Ei hän ole. Hän on kuitenkin niin taitava manipuloinnissaan, että tällaiseen kokematon voi mennä vipuun helpostikin.. ja moneen kertaan. Sama kaava kuitenkin toistuu. Aina. Ei hän muutu. Etkä sinä ole siihen syyllinen.

Väkivaltaisessa suhteessa vaihtelee tarpeen mukaan se, millaista arkea siellä eletään. Eihän kukaan jäisi jatkuvasti väkivaltaiseen suhteeseen. Jos häpeää on kerätty riittävästi, ja sysätty se valtava syyllisyys uhrin harteille, saattaa väkivalta olla jatkuvaa. Uhri hoitaa sen peittelemisen ulkopuolisten silmiltä. Jos uhri pystyy ponnistelemaan niin paljon, että on aikeissa lähteä, voi väkivaltaa ja hyvittelyä olla enemmän. Mutta vain niin kauan, että saa uhrin pään käännettyä. Sitten hyvittely ja muka pahoillaan olo on turhaa, ja väkivalta voi taas jatkua. En ole kuullut yhdessäkään tapauksessa, että tähän kaavaan olisi tullut muutos.

Ainoa asia, joka voi muuttua ja tuoda vapautuksen väkivaltaan.. on se että lähdet siitä pois. Valitettavan usein vaan pätee "Parempi tuttu helvetti, kuin tuntematon taivas" ..ja tässä helvetti on todellakin tuttu, mutta ei ikinä tule olemaan turvallinen. Muutos on pelottavaa, mutta välttämätöntä, jotta voi taas elää.

m.e.

Tänä vuonna joulu ja todennäköisesti myös uuden vuoden aatto sujuvat mukavissa merkeissä. Normaalisti, voi toivottavasti sanoa meistä suurimman osan kohdalla. Jos kuitenkin elät väkivaltaisessa suhteessa (fyysisesti tai henkisesti), voi tässä vaiheessa iltapäivää mieleen hiipiä jo pieni kauhu tulevasta illasta. On valitettavasti olemassa kumppaneita, jotka tarkoituksella pilaavat kaikki juhlat. Tai oikeastaan jopa kaikki tilanteet, joissa itsestä voisi normaalisti tuntua hyvältä, olla jopa hauskaa. Tai tärkeät työhön liittyvät tilaisuudet, tai jopa lasten juhlapäivät..

Jotka ovat tällaista usein todistaneet itse, tietävät mistä puhun, muille asia voi olla käsittämätön. Miksi nyt joku pilaisi tahallaan illanvietot? Miksipä niin.. mutta kun pilaa. Syy siihen löytyy aina uhrista ja uhri on se, joka kantaa pettymyksen, häpeän ja muut negatiiviset tunteet tilanteista jälkeenpäin. Tekijä kokee selkeästi jopa jonkinlaista nautintoa tämän aiheuttamisesta.

Jälkikäteen tätäkin miettii, miksei jäänyt kavereiden kanssa istumaan iltaa. Juttelemaan ja nauramaan, vaan lähti liian aikaisin kotiin hirviökumppnin luo. Vaikka tiesi kotona odottavan pelkkää riitaa. Tai antoi toisen viestien ja kuvien lähettelyn sekä syyttelyn mennä niin ihon alle ettei kyennyt enää pitämään hauskaa. Tai jos narsku oli mukana, hänen ilmeensä, eleensä, toisten liehittely.. se saattoi olla mitä vain. Ja meni aina niin pitkälle, että hän varmisti illan olevan pilalla. Ennen pitkää oppi, että parempi jättää kaikki juhlat kokonaan väliin tai lähteä ainakin ajoissa niistä pois.

Älä enää aseta häiriintynyttä kumppaniasi etusijalle. Sinä itse olet niin paljon tärkeämpi. Hae apua, puhu. Siirrä häpeä kaikesta tekijälle, älä ime sitä itseesi lisäämään omaa taakkaasi. Huomaat, että sinulla on vielä ihmisiä ja ystäviä ympärilläsi. Heillä on voinut olla sinua ikävä, kokonaista sinua. Iloista ja sellaista joka puhuu ja nauttii elämästä muiden mukana. Tai ihan vaan sellaista joka olet, itsenäsi. Sinullakin on ehkä sitä ihmistä ikävä, ja sen voi auttaa takaisin elämään.

Ihanaa uutta vuotta toivotellen,

m.e.

Pahuuden esiintymisen syyt sysätään aina uhrin harteille. Itse sain monta kertaa kuulla, että olen syypää kumppanin käytökseen, hän ei ole ikinä toiminut näin kenenkään muun kanssa. Olin itse se, joka sai pahan hänestä esiin. Aika suuri häpeä kannettavaksi, ja hyvä pitää siis seinien sisäpuolella. Ei voisi kertoa kellekään.

Hyvä on läsnä ainoastaan siksi, että uhri pysyy hallinnassa. Se ei ole todellista, ainoastaan yksi keino muiden joukossa. Paha on todellinen luonne. Ja tästä pahuudesta aiheutuneen häpeän kantaa uhri, ei tekijä.

Millä keinoin tähän saisi muutoksen? Miten uhrit saataisiin huomaamaan, että syy ei ole heidän? Miten heidät saataisiin turvaan vankilasta, jonka muureja kannattelevat itse kaikin keinoin? Ja häpeävät sitä samalla..

m.e.

Kumppani osasi tarjota juuri sitä, mitä hain. Tuntui jopa "liian hyvältä ollakseen totta", ja juuri sitä se olikin. Kumppani osasi esittää juuri sellaista, jota hain. Mutta todellisuudessa hän olikin aivan kaikkea muuta kuin turvaa ja tasaisuutta.

Alkuun hän oli itse väärinkohdeltu ja väärinymmärretty, ja tarkat kuvailut menneistä tapahtumista saivat minut tuntemaan sääliä ja halua auttaa. Ja toisaalta tuntemaan, että tapahtuneet ovat samankaltaisia omien menneisyyden tapahtumien kanssa. Kuvittelin löytäneeni ihmisen, jonka kanssa en tuntisi itseäni enää yksinäiseksi. Joka ymmärtäisi. Vaikka olin päättänyt, etten lähde suhteeseen enää nopeasti, vaan elän jonkin aikaa vain itselleni ja lapsilleni, hän osasi hivuttautua elämääni niin taitavasti, niin kiltin, ahkeran ja tasapainoisen oloisena, etten voinut jättää tätä suhdetta. Kuvittelin, että tämä on juuri sellainen jota tarvitsen voidakseni hyvin.

Mitä sitten tapahtui? Jälkikäteen tapahtuneet tuntuvat niin erikoiselta, että on vaikea selittää niitä kellekään ulkopuoliselle. Narskun tavoite jo suhteen aikana oli usein vain sekoittaa minun päätäni. En tietenkään tajunnut tätä silloin. Epäilin jossain vaiheessa jopa sekoavani itse, epäilin omaa jaksamista ja mielenterveyttäni.

Asiat saattoivat olla sinänsä hyvin pieniä. Niin pieniä asioita, että eihän niistä kukaan voi suuttua tai loukkaantua. Sepä, siitä kaikesta väärinkohtelustahan ei saanut edes loukkaantua. Vikahan oli minussa - ymmärsin väärin, ylireagoin, olin hullu, ajattelin aina vain itseäni.. Enkä osannut ottaa huomioon pientä ressukkakumppania, joka syvästi kärsii minun takiani. Kuten se, etten älynnyt, ettei kenenkään saappaita sovi palauttaa. Pitäisi ymmärtää, miten se loukkaa toisen tunteita.

Esimerkki 1 - Saappaat

Exäni soitti minulle päivällä, ja kysyi olisiko mahdollista, että hänen saappaansa olisivat jääneet johonkin varastoon ja voisinko katsoa ja palauttaa ne hänelle mikäli näin olisi. Lupasin katsoa ja ilmoittaa jos löytyvät, hän voisi sitten hakea ne terassilta. Kerroin tämän naskulle illalla, ja tämä pieni asia sai aivan järjettömät mittasuhteet. Saappaiden vuoksi sain kuulla mm.

"Mikset sä vittu voi ikinä ajatella asioita mun kannalta"

"Vitun huora, oot pitäny selän takana koko ajan yhteyttä exään"

"Kai sä vittu nuolet ne saappaat puhtaaks ja ryömit palauttaan niitä"

"Oot pitäny niitä saappaita täällä tahallas, että saat syyn pitää yhteyttä"

"Aiotko oikeesti vittu ettiä niitä sille vitun kusipäälle"

"Ei vittu mä tiesin ettei suhun voi luottaa, samanlaisia huoria vittu kaikki"

Ja niin edelleen.. Ja näihin saappaisiin palattiin koko seuraavan vuoden ajan. Saappaat toimivat todisteena minun epärehellisyydestäni, kuinka kohtelen häntä kaltoin ja kuinka olen pettänyt häntä exän kanssa ja varmasti sitten kaikkien muidenkin kanssa. Koita siinä sitten selittää tätä ulkopuoliselle.. "Etsin exän saappaita, kun oli ne mahdollisesti jättänyt muuton yhteydessä ja narsku sitten suuttui siitä.." Ulkopuolinen: "No ehkä siitä tuntui vaan pahalta, eihän siinä mitään pahaa ole, kun sanoo suoraan miltä hänestä tuntuu.." Narskun käyttämät syytökset ja huudot ovat niin noloja, ettei niitä viitsi edes kellekään kertoa. Millaisena minuakin pidettäisiin, kun annan puhua itselleni noin..

Ja ei, ei siinä olekaan mitään pahaa jos jostain loukkaantuu. Ei siinäkään vaikka loukkaantuu jostain ns. "pikkujutusta" vaikkei se omasta mielestäni ole kohtuullista. Mutta siinä on, että koko ajan, kaikessa mitä arjessa tapahtuu, on tämä vaara mukana. On pakko hiippailla koko ajan varovasti, pienessä valmiustilassa, ettei vaan loukkaa toista mitenkään. Koska mistä vaan voi saada syyn suuttua, ilman mitään kohtuutta oikeaan asiaan.

Eteisen ovi on jäänyt auki, ja sieltä vetää kylmää sisään. --> Todiste siitä, että koitan tappaa narskun. Hän on ollut tulossa kipeäksi ja silti noin julmasti toimin, koitan sairastuttaa hänet ja saada hengiltä, olen niiin ajattelematon ja julma.

Vastaan puhelimeen, ja siellä on lehtimyyjä. Vastaan, että ei kiitos, en tarvitse nyt mitään. --> Siellä oli varmasti joku exä, hoito tai muu. Todiste siitä, kuinka petän jatkuvasti, olen huora, kuinka raskasta minun kanssani on elää, kuinka julmasti ja väärinkohdeltu hän on ym. ym... tätä rataa, samankaltaisia esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon.

Ei tällainen ole parisuhteessa elämistä. Se on pahimman vihamiehen kanssa elämistä, pelkoa, jatkuvaa vaaraa, nöyryytystä.. toinen hakee koko ajan syitä, miten voisi hyökätä ja kiusata. Ja mikä pahinta, siitä voi olla silti todella vaikeaa pyristellä pakoon, vaikeaa kertoa kenellekään. Varsinkaan ihmisille, jotka eivät ole tällaista itse kokeneet. Ihmisille, jotka eivät voi mitenkään ymmärtää.

Aika kaukana siitä, mitä alunperin suhteelta halusin -turvallisuutta, tasapainoista arkea..

m.e.